Finish

Neljä myyttiä sähköturvallisuudesta

Turvallisuus, Sähkö

Tekijä: Sean Silvey, Fluke Corporation

Tehtaan turvallisuudesta huolehtiminen pitää sisällään paljon muutakin kuin vain tehtävien ruksimista tarkistuslistalta. Jokaiselta työntekijältä – esimiehistä linjatyöntekijöihin – edellytetään sitoutumista työturvallisuuskulttuurin kaikkien osa-alueiden ylläpitämiseen. Ajan myötä tulkinnat tietyistä turvallisuusstandardeista saattavat loitontua alkuperäisestä tarkoituksestaan, jolloin syntyy virheellisiä käsityksiä tai jopa myyttejä siitä, miten turvallisuusstandardit täytetään parhaiten.

Myytti 1: ”Vaivalloinen” on sama asia kuin ”mahdoton”, kun on kyse laitteiston tekemisestä jännitteettömäksi huoltoa varten

Ei ole epäilystäkäään siitä että laitteiston tekeminen jännitteettömäksi on aina jossakin määrin vaivalloista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi mahdotonta. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA), sen paikalliset vastineet, kuten Ison-Britannian terveys- ja turvallisuusasioista vastaava virasto Health and Safety Executive (HSE) ja Saksan DGUV (Tapaturmavakuutuslaitos) kuten myös muut paikalliset viranomaiset sallivat työskentelemisen jännitteisen piirin parissa vain tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi silloin, kun virran katkaiseminen on mahdotonta sen aiheuttaman lisävaaran vuoksi. Monesti työntekijöiden annetaan kuitenkin tehdä töitä jännitteisissä ympäristöissä vain, koska virran katkaiseminen koetaan vaivalloiseksi. Tämä lisää turhia riskejä, jotka usein johtavat onnettomuuksiin.

Tilanteessa, joissa virran katkaiseminen todella on mahdotonta, työn saa suorittaa vain jännitetöihin pätevöitynyt sähköasentaja. Työntekijän on tällöin noudatettava kaikkia tarvittavia varotoimia. Niihin kuuluvat asianmukaisiin henkilösuojaimiin pukeutuminen ja sellaisten työkalujen käyttäminen, jotka täyttävät sovellettavat turvallisuusstandardit (esim. EN 60900) ja sopivat tilanteen mukaisiin olosuhteisiin.

Myytti 2: Mitä enemmän henkilönsuojaimia, sitä parempi

Ei ole yksilön henkilökohtainen päätös, käytetäänkö henkilösuojaimia tai kuinka paljon niitä käytetään. Sähkökomponentti voi pettää milloin tahansa. Suojakytkimet voivat äkillisesti lakata toimimasta vianhaun aikana. Jos sähkökaappia avattaessa muodostuu valokaari, oikeilla henkilösuojaimilla voi olla ratkaiseva vaikutus sen kannalta, selviytyykö henkilö hengissä vai ei. Sähköasentajien on noudatettava eurooppalaista standardia EN 50110 Operation of electrical installations, joka määrittää sähköturvallisuuden vaatimukset työpaikalla. Kuitenkin jos työntekijöitä edellytetään käyttämään henkilösuojaimia, jotka on luokiteltu todellista käyttöympäristöä huomattavasti vaarallisempaan ympäristöön, ei tämä välttämättä takaa parempaa suojaa.

”Todellista tarvetta suurempi henkilösuojainten määrä ei välttämättä ole hyvä asia sekään”, sanoo Power Studies Inc:ssä työskentelevä sähköinsinööri ja turvallisuuskouluttaja Kevin Taulbee. ”Sillä on merkitystä, että käytössä on oikeat henkilösuojaimet.” Asianmukaisten työturvallisuusanalyysien tekeminen on tärkeää, jotta työntekijät voidaan varustaa oikeilla henkilösuojaimilla. Liian monet ostavat vain varmuuden vuoksi valokaarelta suojaavia asuja ja paksuja suurjännitekäsineitä omille huolto- ja sähkötyöntekijöilleen. Luokan 2 sähkökäsineet eivät ole välttämättömät, jos kohteen jännite on korkeintaan 480 volttia, sillä niiden sorminäppäryys on huomattavasti heikompi. Niitä käyttäessään jännitteisessä sähkökeskuksessa työskentelevä sähköasentaja saattaa jopa todennäköisemmin pudottaa työkalun tai johdon.”

Oikeiden henkilösuojainten valinnan lisäksi on mahdollista valita kannettavia mittauslaitteita, jotka on suunniteltu siten, että painikkeiden painaminen ja kiertokytkimen kääntäminen on helpompaa paksut käsineet kädessä. Joissakin tapauksissa henkilönsuojainten määrää on mahdollista vähentää varustamalla työntekijät kosketuksettomilla infrapunalaitteilla, kuten lämpökameroilla, infrapunalämpömittareilla ja langattomilla valvonta-antureilla. Näiden työkalujen avulla työntekijät voivat tallentaa tietoja valokaarivyöhykkeen ulkopuolelta. Kun vähennetään tarvetta työskennellä valokaarirajan sisäpuolella erityisesti kytkennän tai vianmäärityksen aikana, työntekijöiden yleinen turvallisuus paranee.

Myytti 3: Kaikki mittausjohdot ja sulakkeet ovat samanlaisia

Asentajat pitävät mittausjohtoja ja sulakkeita usein perushyödykkeinä, joiden laadulle ei panna paljon painoarvoa. Yleismittari on kuitenkin laadusta riippumatta vain niin turvallinen kuin sen kanssa käytetyt mittausjohdot ja sen sisällä olevat sulakkeet. Nämä osat tarjoavat kriittisen suojauksen virta- ja jännitepiikeiltä, jotka voivat aiheuttaa vakavia vammoja käyttäjälle.

Oikeiden mittausjohtojen valinta

Mittausjohtojen ensisijaisena tehtävänä on liittää digitaalinen yleismittari testattavaan laitteistoon, mutta ne ovat myös etulinjassa suojaamassa käyttäjää tappavalta sähköiskulta. Huonosti valmistetut, kuluneet tai tarkoitukseen sopimattomat mittausjohdot voivat tuottaa epätarkkoja lukemia ja aiheuttaa vakavan sähköiskuvaaran, jos niillä kosketaan väärään johtoon. Kun valitset mittausjohtoja, pidä seuraavia ominaisuuksia silmällä:

  • Laadukkaat materiaalit ja kestävä rakenne
  • EN 61010 -standardin mittausluokan ja käyttökohteen jännitetason mukainen luokitus. Mittausjohtojen ja -varusteiden luokituksen (CAT) on oltava vähintään sama kuin digitaalisessa yleismittarissa.
  • Mittausjohdon kärjessä olevan paljaan metallin osuuden on vastattava tehtävän mittauksen energiapotentiaalia.
  • Säädettäväkärkiset mittapäät, mittapään kärkisuojukset tai lyhytkärkiset mittapäät, jotta vältetään tahaton oikosulku.

Valitse laadukkaat vaihtosulakkeet

Nykyään turvallisuusstandardit edellyttävät, että digitaalisissa yleismittareissa käytetään erityisiä suurenergisiä sulakkeita, jotka pitävät oikosulun synnyttämän energian sulakekotelon sisällä. Tämä suojaa käyttäjää sähköiskuilta ja palovammoilta. Kun sulakkeet on aika vaihtaa, valitse aina mittarin valmistajan hyväksymät suurenergiset sulakkeet. Halvemmat tavalliset vaihtosulakkeet lisäävät vakavien vammojen riskiä.

Myytti 4: Ainoa tapa mitata jännitettä tarkasti on liittää mittausjohto jännitteeseen.

Ennen vanhaan paras tapa saada tarkkoja tuloksia oli liittää mittausjohtojen mittapäät tai hauenleuat suoraan sähköjohtimiin. Kuitenkin tällaisessa mittaustavassa metallit joutuvat kosketuksiin, mikä voi lisätä valokaaren riskiä ja mahdollisesti vahingoittaa sekä mittausta suorittavaa henkilöä että mitattavaa laitteistoa.

Nykyään on valittavissa on uusi tekniikka, joka havaitsee ja mittaa jännitteen ilman metallikontaktia. Tämä tekniikka eristää mittauslaitteen testattavasta jännitelähteestä. Sähköasentaja voi mitata jännitteen helposti liu’uttamalla johtimen kannettavan mittauslaitteen avoimeen haarukkaan. Kun asentaja ei altistu jännitteisille kontaktipisteille, sähköiskun ja valokaaren riski pienenee.

Edellä luetellut myytit edustavat vain pientä osaa turvallisuusasioista, jotka on otettava huomioon sähkölaitteita käsiteltäessä. Paras tapa varmistaa, että työntekijät ymmärtävät ja noudattavat kaikkia asianmukaisia sähköturvallisuusmääräyksiä, on kehittää ja ylläpitää vankkaa turvallisuuskulttuuria laitoksen tarpeiden ja ympäristön mukaan.