Virtamuuntajan sisältävissä pihtimittareissa on vahvat ferriitistä valmistetut leuat. Ne on käämitetty yksitellen kuparilangalla. Yhdessä ne muodostavat magneettisen ytimen mittauksen ajaksi.
Ne vastaavat perustoiminnaltaan muuntajaa. Ne toimivat yhdellä ensiöjohdinkierroksella eli -käämillä, joka on lähes aina mitattava johdin. Leukoja ympäröivät johdinkierrokset toimivat virtamuuntajan toisiokääminä.
Johtimen läpi kulkeva virta luo johtimen ympäri pyörivän vaihtuvan magneettikentän. Pihdin rautaydin keskittää tämän kentän ja saa virran kulkemaan mittarin toisiokäämissä. Johtimen läpi kulkevan magneettikentän määrää kutsutaan magneettivuoksi. Sitä merkitään kreikkalaisella kirjaimella fii, Φm.
Signaali on verrannollinen johdinkierrosten suhteeseen. Mittarin tuloon siirtyy paljon pienempi virta ytimen ympärille kiedottujen toisiokäämien (pihdin leukojen ympärille kiedottujen) ja ensiökäämien määrän välisen suhteen takia.
Jos esimerkiksi toisiokäämissä on 1000 johdinkierrosta, tällöin toisiovirta on yksi tuhannesosa (1 / 1 000) ensiökäämissä kulkevasta virrasta. Siten johtimesta mitattu 1 ampeerin virta saisi mittarin tulossa aikaan 0,001 ampeerin eli 1 milliampeerin virran. Tällä menetelmällä voidaan mitata helposti suurempiakin virtoja lisäämällä toisiopuolen käämin kierteiden määrää.
Sisäisesti johtimen virta voidaan mitata joko virtana (jotkin vanhemmat pihdit kytketään digitaalisen yleismittarin virtaliittimiin) tai se voidaan muuntaa jännitteeksi. Useimmissa pihtimittareissa on nykyään mV-lähtö.
Virtamuuntajan sisältävät pihtimittarit reagoivat vain AC-aaltomuotoihin.
Löydä tarpeitasi vastaava pihtimittari